Maailman piilottama

Raskas kesäilma teki hengittämisen vaikeaksi. Yllämme olevat kuusen oksat liikkuivat hennosti heikkojen tuulahduksien mukana, joiden ansiosta tunsin oloni välillä vähän vähemmän tukalaksi. Siinä me vain istuimme. Kahden suuren kuusen alla. Tummat pilvet olivat peittäneet taivaan hetki sitten ja jo nyt muutama pisara tippui alas maahan jättäen minut lohduttomaksi. Muutamat hajanaiset pisarat kehkeytyivät nopesti kunnolliseksi sateeksi. Metsässä oli täysin hiljaista hengitystäsi ja sateen aiheuttamaa ropinaa lukuunottamatta. Muutama pisara silloin tällöin eksyi myös kuusen oksien lävitse ja ne tippuivat maahan tehtävänsä täyttäneenä. Kuunnellessani tarkkaan pystyin melkein kuulemaan jokaisen pisaran tippuvan erikseen tietyssä suunnitellussa tahdissa maahan. Vilkaisin sinua. Hymyilit kainosti. Koko maailma tuntui olevan hetken aikaa pysähtynyt kuin piilottaakseen meidät tänne. Keskelle ei mitään. Kahden. Taivaan siniset silmäsi tarkkailivat polkua, jota pitkin olimme tulleet. Havahduit silloin tällöin pisaroihin, jotka tippuivat kasvoillesi tai hartioillesi. Vaaleat hiuksesi olivat vielä kuivat, mutta sekaiset. Tuskin sain henkeä, vaikka sade oli raikastanut muuten niin raskasta ilmaa. Aivan kuin maailma olisi auttanut minua hengittämään, mutta se oli vaikeaa katsoessani sinua. Rintakehääni kirpaisi kun vilkaisit minua. Se oli hyvää kipua. Uskalsin pian kohdata katseesi. Kauempaa kuului kevyttä jyrähtelyä. Maailma oli kyllästynyt odottamiseen. Aivan kuin se olisi kannustanut minua - tai pikemminkin työntänyt minua luoksesi. Nojauduin hieman lähemmäs sinua uppoutuen sinisiin silmiisi. Suljin omani. En kuullut enää sadetta, enkä hengitystäsi. Tunsin vain pehmeät huulesi omillani. Vastasit hellään, mutta hieman kömpelöön suudelmaani. Irrottautuessamme toisistamme, jotta voisimme hengittää sateen raikastamaa ilmaa, ukkonen jylisi jälleen tuoden meille upean valo-shown. Maailma iloitsi puolestamme. Lämmin tunne valtasi minut ja kevyt hymy piirtyi kasvoilleni. Pyysit minua nousemaan lähteämmeksemme. Tartuin käteesi ja autoit minut ylös. Edelleen pitäen kädestäni kiinni pinkaiset juoksuun ja juoksemme sateen poikki pitkin kuusien ympäröimää polkua käsi kädessä.

- kirjoitettu elokuussa 2018